RV 33+5 ja synnytysvalmennusta

 

Kuten aikaisemmin jo kerroinkin vietin lauantaita mukavissa merkeissä Äidin Sydän nimisen yrityksen Kohti lempeää syntymää nimisessä valmennuksessa. Valmennus oli kerrassaan antoisa ja uskon, saaneeni sieltä paljon sellaista tietoa mitä en tule saamaan julkisen puolen perhevalmennuksista. Ennen kaikkea valmennus antoi minulle mielenrauhaa ja luottamusta synnytystä kohtaan. Nyt osaan ajatella monesta asiasta eri näkökulmasta. Tilat, joissa valmennus pidettiiin olivat ihanan tunnelmalliset ja lämpimät. Ajattelin, että valmennus on tyypilliseen tyyliin jossain pienessä auditoriossa, mutta yllätyin kyllä erittäin postitiivisesti :)

 

Ja ostinpa vielä sitten kotiin viemisiksi itselleni ihanan pitkän, mahtavan värisen ja kaiken lisäksi solmittavan&lokeroidun jyväpussin. Nuita jyväpusseja ei voi koskaan olla (erityisesti raskausaikana) liikaa. Lisäksi ostin Lansinoh lanisiliini voidetta, joka on joka paikan näppärä voide (erityisesti imetys aikana).

 

Eilen tuo ihanainen jyväpussi pääsi jo heti koekäytöttöön kun tuntui ettei yksi jyväpussi enää riitä. Muutoin hyvin (jos pahoinvointia&närästystä ei oteta lukuun) mennyt viikonloppu kun päättyi ikäviin kipuiluihin lantionseuduilla. Liekkö sitten lantion löystymis, levenemis mitä lie kipuja, mutta lämpö ja hieronta auttoivat onneksi niin, että sain nukahdettua. Aamulla vielä särjeskelyä vähän oli, mutta pienemmässä mittakaavassa. Nyt sitten päädyinkin aamulla (ikäväkseni) keventämään alkuviikon ohjelma suunnitelmia ja karsimaan ohjelmia vähemmäksi niin, että saan levättyä kunnolla pari päivää. Siitä huolimatta "pakollisiksi" ohjelmiksi seuraaville parille päivälle päätyivät julkinen perhevalmennus, jossa luvassa psykologin esitelmöintiä vanhemmaksi tulosta sekä synnäri tutustuminen. Lisäksi on neuvolakäynti torstaina ja keskiviikko illalle odotan kahta entistä työkaveria kahvittelemaan. Lisäksi loppuviikkoon olisi vielä yksi hyväntekeväisyystempaus johon toivon mukaan pystyn kuitenkin suunnitellusti osallistumaan sekä kolmekymmentä vuotis synttäreille meno. Eli menoa ja meininkiä riittäisi, joten ehkä ei ihmetytä miksi täytyy vähän hidastaa omaa tahtiaan että jaksaa. Sanoinkin lauantain valmennuksessa, että tuntuu ettei aina oikein ymmärrä ja muista omia rajojaan ja sitä kuinka tehokkuus aste on pakosta muuttunut raskauden myötä ja kuinka pitäisi olla "armollisempi" itselle menojen suhteen.

 

 

Viikonloppuna saatiin laiteltua pihamaalle ikkunapurkkeihin kanervat havuineen ja ripusteltua kynttilälyhdyt. Muutoinkin leikeltiin vähän pensaikoita alas ja mies keräili lehtiä lehdenkerääjällä ja poltetiin risuja vähemmäksi. Lisäksi käytiin vähän yhdessä tallustelemassa kotimetsää ja vietettiin muutenkin yhteistä laatu-aikaa. Mukava ja rauhallinen viikonloppu siis kerrakseen.

 

 

 

 

Nyt aamupalan syönti hommiin. Mukavaa alkanutta viikkoa jokaiselle <3