Tänä aamuna uskalsin myös hypätä käymään puntarilla.. Hupsheijjaa, mistä huomaa, että karkkia on alettu kuitenkin syödä taas? No se paino.. Totta kai raskauskin alkaa vähän vaikutttaa asiaan, mutta osa syynä on myös omat elämäntavat, joihin hirveästi ei ole jaksanut tämän pahoinvoinnin ja väsymyksen kanssa panostaa. Tiedän, että ulkoilu auttaa tähän ja ulkoilenkin yleensä noin tunnin työnpuolesta päivän aikana. Vaikka siinä ei mitään huippu sykkeitä koetakkaan, päinvastoin. Mutta uskon ja toivon, että kunhan nämä pahoinvoinnit saan selätettyä niin voin harkita jo ennen töihin menoa käyväni pienellä kävelylenkillä. Nyt se on vain pelkkä haave.
Unet tuntuvat muuttuvat koko ajan villiäkin villemmiksi. Milloin seikkailen unessa pakoon hirveää räjähdystä tai luoteja tai muuten vain chillailen jossain ihan ihmeellisissä paikoissa. Myös oma edesmennyt äitini näyttäytyy paljon tällä hetkellä unissani. Sunnuntaina olisi yleisömeediotilaisuus, johon harkitsin osallistuvani toista kertaa. Toisaalta en tiedä onko se tarpeen noiden äidin monien yöllisten vierailujen takia vai onko hänen tarkoituksenaan nimenomaan ollut houkutella minua tuonne tapahtumaan. Tiedä häntä..
Näihin pahanolon tunnelmiin toivottelen teille jokaiselle mukavaa viikonloppua <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti